Huimaus

Hyvälaatuinen asentohuimaus (BPPV)

Hyvänlaatuinen asentohuimaus on yleisin huimausta aiheuttava sairaus. Hyvänlaatuinen asentohuimaus oireilee kiertävänä voimakkaana, usein kymmeniä sekunteja kestävänä, huimauksena. Oireet ilmenevät pään asentoa muuttaessa. Oirekuvauksena voidaan käyttää karusellimaista huimausta ja mahdollisesti pahoinvointia sekä migreeniä. Useimmilla oireet esiintyvät aamulla tai yöllä, kun henkilö kääntyy tai nousee sängystä. Joillakin oireet esiintyvät kumarrettaessa eteen tai kurottaessa ylös. Pään kallistaminen sivulle on myös yleinen oireiden laukaisija. Syynä oireisiin on sisäkorvan kaarikäytävään kulkeutunut sakka, joka antaa liikkuessa sisäkorvan aistinsoluille väärää informaatiota pään liikkeistä. Yleisimmin, 85-95 % tapauksista, sakka on sijoittunut korvan takakaarikäytävään, loput tapauksista, 5-15%, johtuvat vaakasuoraan kaarikäytävään kerääntyneestä sakasta. Yläkaarikäytävästä johtuva hyvänlaatuinen asentohuimaus on sen sijaan hyvin harvinainen.
Hyvänlaatuinen asentohuimaus ei nimensä mukaisesti ole vaarallinen. Huimauksen ja huonovointisuuden vuoksi toimintakyky saattaa kuitenkin hetkellisesti olla hyvin huono. Asentohuimauksen diagnosointiin ei tarvita kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia. Asiaan perehtynyt ammattilainen pystyy todentamaan diagnoosin muutamilla asentohuimausta varten kehitettyillä testeillä. Testeillä selvitetään, että kyse on nimenomaan hyvänlaatuisesta asentohuimauksesta, eikä esimerkiksi niskan alueen ongelmista johtuvasta huimauksesta.

Tutkiminen

Hyvänlaatuisen asentohuimauksen tutkimisen suorittaa asiaan perehtynyt ammattilainen. Tutkiminen aloitetaan haastattelulla, joka on syytä tehdä tarkkaan ja kysyä potilaalta tarkasti jäsennellyt kysymykset, jotta oireenkuva saadaan mahdollisimman hyvin esiin. Vasta kysymyspatterin jälkeen potilas voi kertoa oireistaan omin sanoin, jolloin potilaan subjektiivinen kokemus oireista ei sotke oirekuvan selvittämistä. Tarkkaan selvitettyjen esitietojen jälkeen suoritetaan hyvänlaatuisen asentohuimauksen tutkimiseen kehitetyt testit. Näiden spesifien testien avulla voidaan arvioida johtuuko huimaus posteriorisen, horisontaalisen vai anteriorisen kaarikäytävän otoliittien liikkeestä. Testituloksen perusteella valitaan oirekuvan mukaisesti sopivat hoitomanööverit.

Dix-Hallpike testi

Posteriorisen kaarikäytävän testi. Tutkittavan on syytä huomioida, että testissä pyritään aktivoimaan huimausoireet ja mahdollinen nystagmus, eli silmien tahaton värisevä liike, jonka vuoksi testi saattaa tuntua hyvin epämiellyttävältä. Testi suoritetaan hoitopyödällä maaten. Tutkija ottaa tutkittavan päästä tukevan otteen ja kääntää päätä pienessä ekstensiossa tutkittavan korvan puolelle. Tutkija seuraa tutkittavan silmien liikettä ja mahdollisesti ilmaantuvaa nystagmusta. Positiivisessa testissä testattava tuntee huimauksen tunnetta ja silmiin kohdistuu nystagmusta.

Walk-rotate-walk testi (WRW)

Horisontaalisen kaarikäytävän testi. Testin on kehittänyt hyvälaatuiseen asentohuimaukseen perehtynyt korvalääkäri Tapani Rahko. Testi on itsessään hyvin yksinkertainen, mutta vaatii testattavalta huomattavasti enemmän kuin makuulla tehtävät testit. Testattava kävelee pienen matkan eteenpäin ja pyörähtää 180° yhden jalan varassa. Testi suoritetaan vähintään kolme kertaa molemmille puolille. Testitulos on positiivinen, jos käännöksen jälkeen testattava joutuu ottamaan tukiaskelia säilyttääkseen tasapainonsa, huojuu, kompensoi käsillään tasapainoa tai joutuu selkeästi ponnistelemaan vartaloa käännettäessä. Testiä suoritettaessa on syytä huomioida testattavan toimintakyky ja taitotaso. Esimerkiksi urheilijataustan omaava testattava pystyy kompensoimaan taidolla yksinkertaisen testin, joten testiä on vaikeutettava nopeudella tai laittamalla silmät kiinni.

Rahkon testi

Anteriorisen kaarikäytävän testi. Tapani Rahko on kehittänyt testin myös anteriorisesta kaarikäytävästä johtuvaan asentohuimaukseen. Tämä testi suoritetaan seisten. Testattava kumartuu 60° eteenpäin, sulkee silmänsä ja ojentaa itsensä nopeasti suoraksi silmät kokoajan suljettuina. Positiivinen testitulos aiheuttaa testattavan sivusuuntaisen liikkeen oirepuolelle, testattava saattaa joutua ottamaan tukiaskeleen estääkseen kaatumisen, joten testin suorittamisessa on huomioitava kaatumisriski turvallisuuden vuoksi. Anteriorisesta kaarikäytävästä johtuva asentohuimaus on harvinainen, josta syystä testiä on päästy tutkimaan vähän verrattuna muihin testeihin.

Asentohuimauksen hoito

Joissakin asentohuimaustapauksissa saatetaan tarvita pahoinvointia helpottavaa lääkettä, mutta muuten asentohuimauksen hoito on lääkkeetön. Hoidon tavoitteena on poistaa sakka korvan kaarikäytävästä. Hoitomuotona käytetään asentohoitoja, joita ovat Lempertin, Rahkon, Epleyn ja Semontin manööverit. Hoitamattomana hyvänlaatuinen asentohuimaus saattaa parantua osalla potilaista viikkojen, kuukausien tai vuosien kuluessa. Kaikilla oireet eivät kuitenkaan parane itsestään. Useimmilla oireet saattavat uusiutua ajan kuluessa.

Lempertin manööveri

Horisontaalisesta kaarikäytävästä johtuvan asentohuimauksen hoito. Hoito suoritetaan makuuasennossa. Hoidon aikana käydään läpi neljä eri asentoa, jokainen asento pidetään 30-60 sekuntia tai kunnes huimauksen tunne tai nystagmus katoavat. Hoito aloitetaan selinmakuulla. Tämän jälkeen käännytään oireettoman puolen kylkimakuulle. Terapeutti auttaa asennoissa tarvittaessa tukemalla pään asentoa. Seuraavaksi asento on vatsamakuu, jolloin hoidettavan otsa koskettaa hoitopyötää. Viimeinen asento on oirepuolen kylkimakuu. Asentojen jälkeen noustaan istumaan tukevaan käsinojalliseen tuoliin ja pidetään asento rauhallisesti noin 2-3 minuutin ajan.

Rahkon manööveri

Anteriorisesta kaarikäytävästä johtuvan asentohuimauksen hoito. Testi suoritetaan kylkimakuulla hoitopöydällä. Terapeutti tukee hoidon ajan hoidettavan pään asentoa. Hoidettava asettuu hoitopöydälle oireettoman puolen kylkimakuulle. Hoidettavan pää lasketaan hoitopöydän reunan yli 45° lateraalifleksioon kohti lattiaa. Seuraavaksi pään asento siirretään vaakatasoon ja sen jälkeen 45° lateraalifleksioon kohti kattoa. Jokainen asento pidetään 30 sekunnin ajan. Hoidon jälkeen hoidettava istuu tukevassa käsinojallisessa tuolissa rauhassa vähintään 3 minuutin ajan. Hoidon tulosta voidaan arvioida suorittamalla hoidon jälkeen Rahkon testi uudelleen.

Epleyn manööveri

Posteriorisesta kaarikäytävästä johtuvan asentohuimauksen hoito. Tämä hoitomuoto annetaan usein itsehoidollisena. Epleyn manööveri suoritetaan, kun huimausoireita on havaittavissa. Suosituksena on tehdä hoito 1-2 kertaa päivässä, ei kuitenkaan ennen nukkumaanmenoa. 

 

Hoito voidaan suorittaa hoitopöydällä tai sängyllä. Hoidettava käy selinmakuulle. Niska pienessä ekstensiossa käännetään kasvot 45° oirepuolelle. Tämän jälkeen toistetaan sama oireettomalle puolelle. Sitten käännytään oireettoman puolen kylkimakuulle, käännetään kasvot hoitopöytää kohti ja painetaan leuka kiinni olkapäähän. Nämä kolme asentoa pidetään 30 sekuntia tai kunnes oireet loppuvat. Viimeisenä vaiheena hoidettava nousee istuma-asentoon pitäen leuan kiinni olkapäässä. Istuma-asentoon päästyään kääntää katseen varpaisiin ja pitää asennon 2 minuuttia tai kunnes oireet loppuvat.

Semontin manööveri

Posteriorisesta kaarikäytävästä johtuvan asentohuimauksen hoito. Hoitomuoto suoritetaan hoitopöydällä. Hoidettava makaa oirepuolen kylkimakuulla kasvot kääntyneenä kohti katon rajaa. Asennossa voi ilmentyä huimauksen oireita tai nystagmusta. Asennossa ollaan 2-3 minuuttia tai kun oireet loppuvat. Tämän jälkeen terapeutin avustuksella hoidettava siirtyy hyvin nopeasti toiselle kyljelle istuma-asennon kautta pitäen samalla pään asennon muuttumattomana. Loppuasentona ollaan oireettomalla kyljellä kasvot lattian rajaa kohti. Manööveri saattaa aiheuttaa huimauksen tunnetta ja nystagmusta, jonka loppumista odotetaan ennen jatkamista. Oireettomalla kyljellä maataan vähintään 5 minuuttia. Tämän jälkeen hoidettava nousee istumaan hyvin hitaasti. Seuraavan parin vuorokauden ajan pyritään pitämään päätä pystysuorassa asennossa mahdollisimman paljon. Nopeita liikkeitä ja oirepuolella nukkumista pyritään välttämään.

Fysioterapialla apua asentohuimaukseen

Asiaan perehtynyt fysioterapeuttimme osaa testata, arvioida ja auttaa asentohuimauksesta kärsivää. Ota rohkeasti yhteyttä, niin kartoitamme tilanteen kanssasi ja valitsemme oikean lähestymistavan kohti tasapainoisempaa elämää.

Kuinka voimme olla avuksi

Ota yhteyttä