Alzheimerin tauti

Alzheimerin taudin diagnosointi

Muistisairaalla ihmisellä muisti heikkenee ja ympäristön tulkitseminen on monin tavoin vaikeaa. Muistisairaus todennetaan testeillä, joista yleisimmin käytetyt ovat Mini-Mental State Examination(MMSE) ja CERAD, joka on kehitetty erityisesti Alzheimerin taudin todentamiseen. Jos edellä mainitut kysymyspatteristot eivät todenna muistisairautta, on mahdollista varmistaa diagnoosi myös aivojen kuvantamisella. Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus.

Alzheimerin tauti on tasainen ja hitaasti etenevä muistisairaus, jonka oireet johtuvat yhden tai useamman aivoalueen vaurioista.

Esiintyminen

Muistisairaus voi esiintyä jo 50-vuotiaana, mutta esiintyvyys kasvaa iän myötä, 65-vuotiaana riski sairastua kaksinkertaistuu noin joka viides vuosi. Noin viidesosa yli 80-vuotiaista ihmisistä sairastuu. Kun ikä nousee sairastavien määrä kasvaa. Sairastuneiden lukumäärä arvioidaan nousevan erittäin paljon vuoteen 2050 mennessä.

Alzheimerin taudin oireet

Alzheimerin taudin varhaiset oireet ovat muistivaikeudet ja muuttunut ajan käsitys. On tavallista, että ihmiset ovat tietoisia vaikeuksistaan, mikä johtaa vetäytymiseen sosiaalisista tilanteista ja voi johtaa masennukseen ja ahdistuneisuuteen. Myöhemmin on vaikeampaa selviytyä päivittäisistä askareista.

Mitä kehossa tapahtuu?

Muistisairauteen liittyy muistin heikkeneminen ja tietyissä määrin myös vaikeuksia tulkita vaikutelmia ympäristöstä. Aivoissa on osa-alueita, joilla kaikilla on eri tehtävä. Ohimolohko hallitsee muistia, päälakilohko analysoi tietoa eri aisteista, otsalohkoa tarvitaan keskittymiseen, arviointiin, näkemykseen ja puheeseen. Takaraivolohko hallitsee visuaalisia vaikutelmia. Alzheimerin tautia sairastavalla hermosolut katoavat yhdessä tai useammassa aivoalueista.

Alzheimerintauti ja kuntoutus

Ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa, mikä johtaa ikääntymiseen liittyvien sairauksien määrän kasvuun. Tutkimukset ovat osoittaneet, että suuri osa väestöstä on vähemmän fyysisesti aktiivisia kuin mitä vaaditaan hyvän terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Alzheimer kuntoutusta tarvitaan tarvitaan enenevissä määrin pienentääkseen riskiä sairastua ikääntymiseen liittyviin sairauksiin. Liikkuminen ja harjoittelu voi ennaltaehkäistä muistisairauksien kehittämistä ja estää toimintakyvyn heikkenemistä ihmisillä, joilla on jo kehittynyt muistisairaus.

Liikunnan vaikutus Alzheimerin tautiin

Muistin ja kognitiivisten toimintojen heikkeneminen liittyy toimintakyvyn heikkenemiseen. Fyysinen toimintakyky on elintärkeä ikääntyneille, joilla on muistisairaus. Säännöllinen liikunta on osoittanut positiivista vaikutusta muistisairaan ihmisen toimintakykyyn, ja siksi tämän tulisi sisällyttää rutiiniksi esimerkiksi vanhainkodeissa. Tutkimukset osoittavat, että liikunta vahvistaa tasapainoa, voi johtaa kävelykyvyn ylläpitämiseen ja avun tarve vähenee. Muistisairaudet lisäävät kaatumisriskiä ja tutkimukset ovat osoittaneet, että monipuolinen liikunta, joka sisältää voima- ja tasapainoharjoittelua pienentää kaatumisriskiä kotona asuville muistisairaille. Yksilöllisesti suunniteltu muistisairaan kuntoutus viivyttää toimintakyvyn heikkenemistä.

Onko sinulla todettu Alzheimerin tauti tai alkava sellainen? Onko fyysisessä kunnossasi kohentamisen varaa? Kotifysio pystyy tässä asiassa auttamaan. Kotifysio tarjoaa fysioterapian kotikäyntejä. Laadimme sinulle yksilöllisen fysioterapiasuunnitelman sinun tarpeiden mukaan.