Iäkkäiden toimintakyky

Hyvä toimintakyky on laadukkaan elämän rakennusaine myös iäkkäänä.

Toimintakykyinen väestö on yhteiskunnan kivijalka

Toimintakykyä voi kuvata tasapainotilana ihmisen kykyjen, tavoitteiden ja elin- ja toimintaympäristön välillä. Toimintakykymme mahdollistaa meille tärkeiden asioiden toteuttamisen. Toimintakykyisinä selviydymme arkisesta elämästämme ja sen haasteista – huolen pitämisestä itsestä ja kodista, asioiden hoitamisesta kodin ulkopuolella, perheen ja ystävien tapaamisesta, harrastamisesta – itseä tyydyttävällä tavalla.

Tutkimusten mukaan toimintakykyä voidaan parantaa myös iäkkäänä

Kykyä liikkua ja muistaa voi vaalia ja kehittää terveellisillä elintavoilla. Hyvä toimintakyky mahdollistaa itsenäisemmän elämän ja luo edellytyksiä osallistua harrastuksiin ja muihin itselle merkityksellisiin toimintoihin. Tarpeenmukaiset palvelut, huolellisesti valitut apuvälineet ja sopivaksi muokattu ympäristö tukevat myös toimintakyvyltään heikentyneen iäkkään hyvinvointia ja osallisuutta. Fysioterapialla voi olla suuri merkitys toimintakyvyn parantamisessa ja ylläpitämisessä. Hyvän toimintakyvyn kehittäminen ja ylläpitäminen on inhimillisesti tärkeää mutta myös yhteiskunnallisesti kannattavaa.

Toimintakykyongelmien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen on hyvin tärkeää

Näissä asioissa fysioterapeutti voi auttaa. Fysioterapeutti voi myös auttaa muokkaamaan iäkkään elinympäristöä toimintakykyä tukevaksi ja neuvoa erilaisten arkea helpottavien apuvälineiden käytössä. Fyysisen toimintakyvyn ongelmat yleistyvät naisilla iän myötä jyrkemmin kuin miehillä. Vuonna 2011 75 vuotta täyttäneistä naisista noin puolella ja miehistä kolmanneksella oli vaikeuksia puolen kilometrin kävelyssä ja heidän kävelynopeutensa oli hitaampi kuin liikennevalojen mitoituksessa käytetty 1,2 m/s.

Heikentynyt toimintakyky lisää riskiä erilaisille tapaturmille, kuten kaatumisille

Arjessa selviytymisen kannalta iäkkäille ihmisille suositellaan lihasmassaa ja nopeusvoimaa lisäävää harjoittelua säännöllisesti ja nousujohteisesti. Tehoharjoittelu kuntosalilla on tehokkain tapa kasvattaa lihasvoimaa. Laadukas harjoittelu sisältää liikkumiskyvyn testauksen, 2-3 kuukauden nousujohteisen harjoittelun kaksi kertaa viikossa sekä jatkoryhmiin ohjaamisen. Lihasmassaa lisäävään harjoitteluun vaaditaan vastus, joka on 60-80% maksimista ja nopeusvoimaharjoittelussa vaaditaan 30-60% vastus maksimista.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että progressiivinen vastusharjoittelu myöhentää sarkopenian (hauraus-raihnaisuusoireyhtymä) ilmaantumista iäkkäillä. Vastusharjoittelun on havaittu lisäävän rasvatonta kehon massaa, lihassolujen pinta-alaa ja lihasten poikkipinta-alaa. Voidaan todeta, että jopa matala- tai keskitason intensiteettinen progressiivinen vastusharjoittelu lisäsi toimintakyvyltään heikentyneiden kotona asuvien iäkkäiden ihmisten rasvatonta kehon massaa ja isokineettistä lihasvoimaa.

Ohjattu progressiivinen vastusharjoittelu soveltui hyvin jo toimintakyvyltään heikentyneille iäkkäille ihmisille.

Tasapainon hallinta on suurelta osin lapsuudessa opittu motorinen taito, jonka ylläpitäminen ja parantaminen edellyttävät jatkuvaa harjoittelua. Harjoittelun tulee kohdistua monipuolisesti tasapainon säätelyyn osallistuviin elinjärjestelmiin. Harjoitteiden tulee olla yksilöllisen taitotason mukaisia ja riittävän haastavia.

Lähteet:

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. 2018. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/hyvinvointia-vanhuuteen/toimintakyvyn-yllapitaminen Tarkastettu 15.1.2019.

Progressiivisen vastusharjoittelun vaikutus toimintakyvyltään heikentyneiden ikääntyneiden ihmisten kehon koostumukseen ja lihasvoimaan. Lyyra, Tiina-Mari. 2015. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: https://www.voimaavanhuuteen.fi/terveysliikunta/tutkimustiivistelmia/liikuntaharjoittelu/progressiivisen-vastusharjoittelun-vaikutus-toimintakyvyltaan-heikentyneiden-ikaantyneiden-ihmisten-kehon-koostumukseen-lihasvoimaan/ Tarkastettu 15.1.2019.