Terapeuttisen harjoittelun ja liikunnan vaikutus mielen hyvinvointiin

Liikunnan vaikutus mielen hyvinvointiin

Liikunnan vaikutus mielen hyvinvointiin voidaan selittää esimerkiksi keskushermostomme hormonien, endorfiinin ja serotoniinin kautta. Liikunnan sanotaan nostavan mielihyvää tuottavien välittäjäaineiden pitoisuuksia aivoissa ja näin lisäävän esimerkiksi endorfiinien määrää veressä ja koko kehossamme. Endorfiinit tekevät meidät paitsi iloisemmiksi, ne myös vähentävät kivun tunnetta ja siten lihasjännityksiä. Samalla ne lisäävät myös verenkiertoa aivoihin, jolla on suotuisa vaikutus muistinkin virkistymiseen.

Yleistä jaksamista ja positiivista mielialaa edesauttaa myös se, että liikunta vähentää stressihormoni kortisolin eritystä. Se taas auttaa nukkumaan paremmin, vahvistaa vuorokausirytmejä ja näin tasapainottaa levottomuutta, jota esimerkiksi vanhuksien kohdalla liian vähäinen virikkeellisyys ja mielekkään, tavoitteellisen tekemisen puute saattaa aiheuttaa.

Jos mieliala on alhaalla tai mieli on levoton mutta väsynyt, voi serotoniinin tuotanto keskushermostossa olla puutteellista. Sen tuotantoa voi ”aktivoida” tekemällä asioita joista nauttii. Liikunta on yksi keino, ulkoilu toinen ja muita hyvinvointia lisääviä tekijöitä ovat sopiva annos unta, terveellinen ruokavalio, kiva seura, aktiviteetit ja niin edelleen.

Liikunnan vaikutus stressiin

Stressi ja levottomuus tuottavat stressihormonia eli kortisolia vereen. Liikunnan on kuitenkin huomattu aktivoivan endorfiinien tuotantoa ja poistavan stressihormoneja. Eli liikunta laukaisee stressitilanteen fyysisen aktiivisuuden kautta ja näin stressi helpottuu nopeammin ja keho ja mieli pysyvät paremmassa tasapainossa. Tämä on erittäin käyttökelpoinen tausta-ajatus sekä ikäihmisten että työikäistenkin stressin ja levottomuuden purkamisessa.

Työmatka- tai työpaikkaliikunta voisivat olla avainasemassa työikäisten kohdalla ja liikuntaryhmät, tuolijumpat sekä yksilöllinen ohjaus ja fysioterapia ikääntyneiden kohdalla. Fysioterapian ja ryhmäliikunnan tärkeimpiä käyttökohteita ikääntyneiden parissa onkin juuri mielekkään tekemisen ja päivärytmin järjestäminen kaikille.

Säännöllinen liikunta siis hoitaa kehoa ja mieltä. Liike on lääke, sanotaan. Liikunta ja yksilöllinen fysioterapeuttinen harjoittelu voivat vähentää masennus- ja ahdistusoireilua, edistää myönteistä mielialaa, ylläpitää yleistä toimintakykyä, hidastaa muistin heikkenemistä sekä ylläpitää sosiaalisia yhteyksiä. Liikunta on omiaan myös ylläpitämään hyvää vuorokausirytmiä ja parantamaan unenlaatua ihan kaiken ikäisillä, ja sillä on suuri merkitys mielialaan ja elämän mielekkyyteen.

Liikunnan vaikutus ihmisen kognitiivisiin osa-alueisiin

Liikunnan käypähoitosuosituksessa mainitaan, että liikunnalla on positiivisia vaikutuksia kognitioon henkilöillä, joilla on suurentunut muistisairauden riski tai alkanut muistisairaus ja että liikuntaharjoittelu saattaa parantaa useita kognition osa-alueita muistisairaalla tai sairastumisriskin alla olevilla. Kognition osa-alueita ovat siis tiedon vastaanottaminen, muistaminen, tiedon käsittely, ajattelu, oppiminen, kielelliset toiminnot, toiminnanohjaus jne. Liikunta lisää uusien yhteyksien syntymistä aivoissa sekä edesauttaa aivojen muovautuvuutta. Kotona suoritettu harjoittelu ja liikunta tukevat eniten päivittäisistä toimista suoriutumista.

Aivot tarvitsevat moninkertaisen määrän happea esimerkiski lihaksiin verrattuna. Liikkuminen vilkastuttaa hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa, joka saa aikaiseksi hapen kulkeutumisen kaikkialle elimistöön, myös aivoihin, kuten kirjotuksen alussa sanottiin. Kevytkin liikunta on omiaan lisäämään aivojen hapen saantia.

Liikunta on entistäkin tärkeämpää ikäihmisillä

Tutkimuksinkin on todettu, että jo 10 päivän tauko iäkkään liikunnassa vähentää merkittävästi aivojen hapensaantia alueilla, jotka ovat tärkeitä ajattelussa, oppimisessa ja muistissa, näistä esimerkkinä hippokampus. Ja hippokampus on yksi aivojen osista, jota esimerkiksi Alzheimerin tauti ensimmäisenä vahingoittaa. Myös pitkään jatkuvalla stressillä on samantyyppistä vaikutusta hippokampuksen rapistumiseen.

Ikääntyneen väestön lukumäärä nousee tulevaisuudessa ja näin ollen myös muistisairauksien määrä lisääntyy. Miten tulla toimeen tämän faktan kanssa tai mitä keinoja meillä on esimerkiksi muistisairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon? Säännöllinen ja tarpeeksi ajoissa aloitettu kestävyystyyppinen liikunta on ainakin yksi keino torjua dementiaa. Samalla se parantaa mielialaa ja tuottaa muita terveyshyötyjä ja tukea monien sairauksien lääkkeellisessä hoidossa.

Helsingin Kotifysio tuottaa ryhmäliikuntapalveluja ikäihmisille ja muistisairaille kotona ja palvelukeskuksissa asuville

Erilaiset ja -tasoiset tuolijumpat sekä kiertoharjoittelu ovat hyvä keino saada ikäihminen haastamaan sekä lihasvoimaansa että hapenottokykyään. Fyysisen toimintakyvyn kohenemisen oheistuotteena aivojen hapensaanti paranee, mieli virkistyy, muistin heikkeneminen hidastuu ja ryhmän sekä vertaisporukan läsnäolo voimaannuttaa. Yksilöllisellä fysioterapialla taas voidaan suunnata liikunnan tehoa ja mielekkyyttä henkilökohtaisemmalle tasolle, niin että jumppari saa siitä parhaan mahdollisen hyödyn. Yksilölliseen fysioterapia-kotikäyntiin voidaan sisällyttää paitsi jumppaa, myös ulkoilua ja aivojumppaa.

Kutsumme fysioterapiaamme sosiaaliseksi fysioterapiaksi, koska meille on tärkeää, että asiakkaamme saavat fysioterapiasta kokonaisvaltaista hyötyä ja iloa!

 

Lähteitä:

http://www.journalofphysiotherapy.com/article/S1836-9553(17)30146-7/fulltext https://www.medicalnewstoday.com/articles/312627.php http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50075#s31_5