Niskakipu ja päänsärky
Päänsärystä on arvoitu kärsivän vuosittain lähes puolet maailman väestöstä. Etenkin ikääntyneillä päänsärky pääsee usein kroonistumaan fyysisen aktiivisuuden vähentyessä. Kroonistunut päänsärky aiheuttaa monissa tapauksissa kivun lisäksi myös huimausta, käsien puutumista, pahoinvointia ja näköhäiriöitä. Fyysisten oireiden lisäksi päänsärky vaikuttaa vahvasti muuhun toimintakykyyn, sosiaaliseen elämään ja elämänlaatuun yleisesti. Päänsärky johtuu usein niska-hartiaseudun lihaksiston häiriöistä ja lihasjännityksestä. Tässä blogitekstissä keskitymme niskakipuun, niskaperäiseen pääsärkyyn ja jännityspäänsärkyyn.
Pääsärkyyn vaikuttavia tekijöitä:
- lihaksisto, etenkin niska-ja hartaiseudun lihasjumit
- kuormittava elämäntilanne
- unen puute
- verisuonet, aivokalvot, aivohermot, luukalvot
- purenta- ja näköhäiriöt, poskiontelot ja korvien ongelmat
- tulehdus- ja aineenvaihdunnalliset sairaudet, myrkytystilat.
Jännityspäänsärky
Jännityspäänsärky on yksi päänsäryn yleisimmistä muodoista. Tämän tyyppiset päänsäryt johtuvat useimmiten pään ja niska-hartiaseudun lihaksiston jännityksestä. Haasteet ja kuormitus henkisellä puolella voivat olla osasyy jännityspääsärkyyn. Pääsäryn voimakkuus sekä huimaus liitetään vahvasti niska-kipuun sekä niska-hartaiseudun lihasten kuntoon. Jännityspäänsärkyyn liitetään yleisimmin päivänmittaan paheneva särky joka voi tuntua puristavana tai kiristävänä. Säryn lisäksi muita oireita, kuten käsien puutumista, huimausta,
päänalueen kosketusarkuutta ja pahoinvointia voi esiintyä. Pääsärkyä voi esiintyä eri puolilla päätä ja kasvoja esimerkiksi ohimoilla, takaraivolla tai silmien ympäristössä. Pää tuntuu painavalta ja sen kannattelu raskaalta. Niska-hartiaseudun lihakset väsyvät nopeasti ja ovat kipeät.
Niskakipu ja niskaperäinen päänsärky
Suurin syy niskakipuihin löytyy niska-hartiaseudun lihaksisto ja alueen lihasjännityksestä. Lihasjännitys voi muodostua fyysisistä ja/tai henkisistä kuormitustekijöistä. Tutkimusten mukaan nais-sukupuoli sekä aiemmin kärsityt niskakivut lisäävät riskiä niskaperäisen pääsäryn puhkeamiseen. Vanhempi ikä, vaativat työtehtävät, tupakointi, tuen puute sekä aiemmin kärsityt selkäkivut voivat lisätä riskiä niskan alueen kiputiloille. Niskakivut voivat aiheuttaa sormien puutumista ja kivun säteilyä käsiin ja sormiin asti. Tämä johtuu useimmiten hermojuurten puristustilasta. Niskaoireet laukaisevat usein päänsäryn. Päänsärky alkaa usein toiselta puolelta päätä tai kasvoja. Niskaperäisen päänsäryn päätekijtä löytyvät niska-ja hartiaseudun lihasten, sidekudosten ja kaularangan nivelten toimintahäiriösta. Niskan ja pään liikuttelu on kivuliasta ja liikeradat rajoittuneet.
Päänsärky ja fyysinen aktiivisuus
Useimmiten päänsärky on hoidettavissa itse. Mikäli pääsärky on kroonistunut tai päänsärkyyn ja niskakipuihin liittyy vakavampia oireita kuten:
- Tunnottomuutta
- Oksentelua tai kovaa kuumetta
- Halvaantumis oireita tai kouristuksia
- Puhe- tai tajunnanhäiriötä
- Yleistilan heikkenemistä
- Niskan jäykkyyttä
on syytä hakeutua lääkärin tutkimuksiin jotta oikea päänsärkydiagnoosi löytyy ja sen hoito esimerksiksi fysioterapialla on mahdollista aloittaa turvallisesti.
Niskaperäistä- ja jännityspäänsärkyä voi olla vaikea erottaa toisistaan – tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet niin pääsäryissä kuin niskakivunkin hoidossa kevyen liikkuminen ja aktiivisten liikeharjoitteiden lihasvoiman-ja kestävyyden paramiseksi olevan tehokkaita hoitokeinoja kipujen vähentämiseksi ja toimintakyvyn parantamiseksi. Osalla päänsärystä kärsivistä lääkehoito on välttämätön osa pääsäryn hoitoa – tähän on kuitenkin aina hyvä yhdistää liikunta, sillä se on yksi jännityspäänsäryn tärkeimpiä esto-ja hoitomuotoja..
Tutkimukset osoittavat fysioterapian, voimaharjoittelun ja liikunnan lisäämisen olevan tärkeitä keinoja päänsäryn ja niskakipujen hoidossa ja niiden ennaltaehkäisyssä. Niskahartiaseudun vaivojen hoidossa tärkeää on kohdistaa liikeharjoitteet oikealle alueelle, tehdä hajoitteet riittävällä intensiteetillä ja riittävän usein. Liikeharjoittelua on tärkeä toteuttaa säännöllisesti. Pääsäryn hoidossa tärkeää on löytyy itselleen miellyttäviä tapoja lisätä arkeensa liikuntaa.
Niska-ja hartiaseudulle kohdistetut liikeharjoitteet ja säännöllinen fyysinen aktiviivisuus vaikuttavat positiivisesti päänsäryn voimakkuuteen sekä huimaukseen.
Toistuva tai pitkittynyt päänsärky vaikuttaa voi alkaa negatiivisesti vaikuttamaan
elämänlaatuun ja vaikeuttaa siitä nauttimista. Fysioterapeuttisin menetelmin pystymme vaikuttamaan pääsäryn intensiteettiin sekä kestoon. Päänsäryn hoitoon ei tunneta yhtä yleispätevää keinoa vaan hoito tulee totetuttaa yksillöllisesti. Kotiharjoitteet yhdistettynä ohjaukseen ja manuaaliseen käsittelyyn suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa. Kivun kanssa ei tarvitse eikä kannata jäädä yksin – me Kotifysiolla tarjoamme yksilöllistä fysioterapiaa asiakkaan kotiympäristössä.
Lähteet:
https://www.jospt.org/doi/pdf/10.2519/jospt.2017.0302?ref=sportsmedicinesorted
https://ukkinstituutti.fi/liike-laakkeena/liikunta-ja-sairaudet/niska-hartiaseudun-vaivat/
https://www.terveystalo.com/fi/tietopaketit/paansarky
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00024
http://www.tandfonline.com/doi/pdf/10.1080/09593985.2022.2158697
http://www.terveyskirjasto.fi/dlk00322
http://www.terveyskirjasto.fi/dlk00310
https://journals.sagepub.com/doi/pdf/10.1177/0333102409353617
https://www.terveyskyla.fi/aivotalo/aivosairaudet/p%C3%A4%C3%A4ns%C3%A4rky
http://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/headache-disorders
Haettu: 27.4.2023