Mahdollisuuksia ja riskejä pitkän sairaalajakson jälkeen

Normaaliin ikääntymiseen kuuluu lihasvoiman ja lihasmassan väheneminen. Valinnoillamme voimme kuitenkin vaikuttaa tähän prosessiin. Sekä elämäntapa että fyysinen aktiivisuus ovat keskeisessä roolissa ikääntymisessä. Etenkin voimaharjoittelu on tehokas keino vähentää lihasmassan ja lihasvoiman heikkenemistä. Mutta mitä tapahtuu pitkän sairaalajakson aikana kun jää vuodepotilaaksi?

 

Tutkimukset osoittavat, että lihasmassan ja lihasvoiman heikkeneminen alkaa jo 50 vuoden ikäisenä. Silloin normaali lasku on noin 1% per vuosi. Passiivinen elämäntapa, huono ruokavalio, vuodelepo, erilaiset sairaukset ja vammat voivat nopeuttaa rappeutumista entisestään. Myös itsenäisyys ja elämänlaatu ovat vahvasti sidottuja yksilön lihasmassaan ja lihasvoimaan.

 

Luonnollisen lihaskaton lisäksi voi sairastaa sarkopeniaa. Sarkopenia sisältää lihasmassan ja lihasvoiman heikkenemistä sekä muutoksia aineenvaihdunnassa ikäihmisillä. Muun muassa Parkinsonin ja Alzheimerin taudissa tapahtuu neurodegeneraatiota mikä voidaan yhdistää
ikään liittyvään sarkopeniaan. Pari käytännön esimerkkiä sakropeniasta ovat hitaampi kävely ja heikentynyt kylmän sieto. Liikunta ja terveellinen ruokavalio katsotaan pystyvän ennaltaehkäisemään ja torjumaan tilan.

 

Moni ikäihminen liikkuu liian vähän. Ikäihmiset sairaaloissa ovat keskimäärin passiivisia (istuu tai makaa) 86% päivästä vamman tai sairauden takia. UKK-instituutin suositus yli 65 vuotiaille on mahdollisimman paljon kevyttä liikuskelua, reipasta liikkumista 2,30 tuntia viikossa tai rasittavaa liikkumista 1,15 tuntia viikossa sekä lihasvoimaa, tasapainoa ja notkeutta vähintään kaksi kertaa viikossa. Liikkumattomuus sairaalajakson aikana on ensisijainen syy toimintakyvyn heikkenemiseen ikäihmisillä. Jos kyseinen henkilö myös kärsii sarkopeniasta ovat riskit vielä suuremmat.

 

Ikäihmisten heikentyneestä lihasvoimasta on tehty paljon tutkimuksia. Yksi tutkimus vertaa kahden viikon ajan sairaalassa olevia iäkkäitä vuodepotilaita ja aktiivisempia iäkkäitä ihmisiä. Syy sairaalakäyntiin on kaatuminen, leikkaus tai muu yleinen sairaus. Tutkimuksen mukaan
sairaalassa olevilla potilailla etureiden lihasmassa heikkenee 5%:lla ja etureiden lihasvoima heikkenee 12%:lla. Ennen sairaalajaksoa potilas jaksoi ojentaa polvea 16,6 kg:n vastusta vasten ja sairaalajakson jälkeen jälkeen määrä väheni 14,5 kg:n. Suurin syy menetettyyn lihasmassaan on liikkumattomuus. Aktiivisilla iäkkäillä ei tapahtunut muutosta. Vastaavan tutkimuksen mukaan lihasmassa heikkenee 2,05 kg:lla (4,6 %:lla) 10 päivän vuodelevon jälkeen.

 

Tutkimus osoittaa, että vuodelepo voi pahimmassa tapauksessa heikentää lihasmassaa jopa 10%:lla 7-10 päivässä. Pitkän vuodelevon jälkeen on havaittu yhteys heikentyneellä puristusvoimalla ja itsenäisyydellä. Sekä heikompi puristusvoima että heikentynyt lihasmassa korreloi suuremman avun tarpeella arjessa ja itsenäisyys vähenee. Tämä näkyy noin 30%:lla ihmisistä jotka ovat olleet sairaalassa. Estääkseen toimintakyvyn romahtamista on tärkeää yrittää parantaa toimintakykyä kolmen kuukauden aikana. Aina ei kuitenkaan voi välttää pitempää vuodelepo jaksoa, tällöin fysioterapeutti voi auttaa ylläpitää ja parantaa fyysistä toimintakykyä turvallisin keinoin.

 

Vielä 90 vuotiailla on huomattu positiivisia vaikutuksia intensiivisestä voimaharjoittelusta ja jopa sarkopenian hidastuminen. Yksilöllinen harjoitusohjelma sisältäen voima-, tasapaino- ja kävelyharjoittelua on todettu olevan tehokas tapa saada takaisin liikuntakyvyn pitkän vuodelevon jälkeen. Myös kognitiivisessa ajattelussa näkyy parannusta. 6-8 viikon harjoittelun jälkeen lihasvoima paranee 30-170%. Tämän jälkeen voimatasot eivät enään nouse yhtä voimakkaasti ja harjoittelu siirtyy lihasvoimaa ylläpitävään harjoitteluun. Arkitoimet eivät riitä hyvän lihasvoiman ylläpitämiseksi. Tämän takia kuntoutus on hyvin tärkeää pitkäaikaisen vuodelevon jälkeen. Kolmen kuukauden jälkeen voi aktiivisella ja säännöllisellä kuntoutuksella saavuttaa ikäihmisille kohentuneen liikuntakyvyn ja elämänlaadun.

 

Pitkäaikainen vuodelepo vaikuttaa isosti ja laajasti ikäihmisten elämään. Yhdenkin päivän vuodelepo voi tuoda haitallisia seurauksia. Heikentynyt lihasmassa ja lihasvoima sekä passiivinen elämäntapa voi jopa heikentää elämänlaatua. Aktiivisella ja säännöllisellä kuntoutuksella on kuitenkin mahdollista muuttaa tilannetta parempaan suuntaan ja palauttaa osittain tai kokonaan lihasmassan, lihasvoiman ja kaikista tärkein elämänlaadun.

 

 

 

Isabella Wikström

Fysioterapeutti AMK