Hjälper träning mig att leva längre?
Liikuntaa käytetään terveydenhuollossa sairauksien hoitoon ja kuntoutukseen.
Mitä enemmän liikuntaa on tutkittu, sitä selvemmäksi on käynyt muutama asia: liikunta pitää yllä terveyttä ja kykyä suoriutua jokapäiväisistä toimista, mikäli liikunta on säännöllistä ja monipuolista.
Monipuolisuus tarkoittaa, että liikunnan avulla kehitetään tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa, hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa (kestävyyttä, ns. aerobista kuntoa) sekä liikehallintaa (motorisia kykyjä).
Vaikka tutkimusnäyttö liikunnan elinikää pidentävästä vaikutuksesta on kiistanalaista, liikunnasta saa kuitenkin paljon hyötyjä, kertoo liikuntalääketieteen professori Urho Kujala Jyväskylän yliopistosta. Fyysinen kunto paranee ja saadaan erilaisia aineenvaihduntaan liittyviä hyötyjä. Ikäihmisillä taas paranevat selviytymis- ja toimintakyky, Kujala sanoo.
Perimän on havaittu vaikuttavan liikunnasta saatuihin terveysvaikutuksiin, mutta Itä-Suomen yliopiston lääketieteellisen fysiologian professori Timo Lakka sanoo samaa kuin kollegansa Kujala: ”kaikkien kannattaa liikkua”.
”Liikunta on kaikille ihmisille hyödyllistä, kaikki hyötyvät siitä ainakin jossain määrin. Geneettiset tekijät puolestaan vaikuttavat vaikkapa siihen, onko tietylle henkilölle liikunnasta hyötyä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä vai verenpaineen hallinnassa”, Lakka kertoo.
Yksilölliset tekijät on otattava huomioon siinä vaiheessa, kun liikuntaohjelmaa suunnitellaan, eikä sama liikunta ole sopivaa kaikille.
Liikunta ei estä vanhenemista, mutta liikunnalla voi:
- vähentää ja hidastaa vanhenemisen tuomia muutoksia
- pitää yllä tasapainotaitoa ja ehkäistä kaatumisia (tanssi, kävely, tasapaino- ja kävelyradat)
- edistää terveyttä ja toimintakykyä
- vähentää tai jopa estää monista sairauksista johtuvaa vanhenemista
- hidastaa lihasvoiman vähenemistä/lihaskatoa (kotivoimistelu, kuntosaliharjoitukset)
- pitää yllä lihasvoimaa ja kestävyyttä (kävely, sauvakävely, uinti, voimistelu, kuntosaliharjoitukset, punttijumppa, keppijumppa)
- lisätä hapenkulutusta eritoten kestävyysharjoittelulla, eli edistää hengitys- ja verenkiertoelimistösi aerobista kuntoa
- pitää yllä liikkuvuutta, notkeutta ja myös nivelten hyvinvointia (jooga, taichi, venyttely)
- pitää yllä luuston vahvuutta kuormittamalla luustoa
- parantaa unen laatua
- saada hyvän mielen, yksin tai yhdessä liikkuen.
Liikuntaa ei ole milloinkaan myöhäistä aloittaa mutta sen lopettaminen on aina liian aikaista.
Pienetkin vaikutukset voivat iäkkäillä olla aivan ratkaisevia toimintakyvyn ja elämänlaadun kannalta. Liikunnan aloittamisella tai lisäämisellä iäkkäänä on samankaltaisia myönteisiä vaikutuksia kuin keski-iässäkin.
Ikääntyvän kannattaa liikkua, jotta hän pysyisi toimeliaana ja terveenä mahdollisimman pitkään, selviytyisi jokapäiväisistä askareistaan sekä välttyisi sairastumasta kansansairauksiin, joita ylipaino tuo.
Ylipaino lisää merkittävästi riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin sekä aikuistyypin diabetekseen. Liikunta on oiva keino pitää paino kurissa. Liikunta myös parantaa mielialaa.
Lähteet:
Liikunta ei kenties pidennä ikää, mutta professorien mukaan ”kaikkien kannattaa liikkua.” Seppälä, Antti. 2017. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: https://yle.fi/uutiset/3-9809115 Tarkastettu 14.1.2019.
Ikääntyminen ja liikunta. UKK instituutti. 2014. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: http://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikkumaan/aloittajan_liikuntaopas/ikaantyminen_ja_liikunta Tarkastettu 14.1.2019.
Liikunta ja iän tuomat muutokset. UKK instituutti. 2014. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: http://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikunnan_vaikutukset/ikakaudet/liikunta_ja_ian_tuomat_muutokset Tarkastettu 14.1.2019.